Korjausrakentaminen on usein haastavampaa kuin uudisrakentaminen, sillä vanhat rakennukset voivat tuoda mukanaan monia teknisiä, toiminnallisia ja rakenteellisia rajoitteita. Sitä kuitenkin tarvitaan, jotta rakennusten elinkaarta voidaan pidentää, muuntaa tiloja energiatehokkaammiksi ja joskus jopa vaihtaa tilojen käyttötarkoitusta. Esimerkiksi monia vanhoja tehdasrakennuksia on muutettu tyylikkäiksi loft-asunnoiksi. Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi korjausrakentaminen ja saneeraus voi olla paikallaan, kun halutaan parantaa sisäilmanlaatua ja siten edistää asukkaiden terveyttä ja asumismukavuutta.
Korjausrakentaminen ja LVI-suunnittelu
Lähes aina korjausrakentamisen yhteydessä tarvitaan myös LVI-suunnittelua. Tällöin LVI-suunnittelussa korostuvat korjausrakentamisen erityispiirteet. Suunnittelijan on huomioitava esimerkiksi olemassa olevien järjestelmien ja muiden vaihtoehtojen soveltuvuus vanhaan rakennukseen, mahdolliset rakenteista korjausvaiheessa paljastuvat yllätykset sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutokset. Suunnitteluvaiheesta ei kannata tinkiä, sillä siinä missä uudisrakentamisessa LVI-suunnitelma määrittelee LVI-järjestelmän kokonaiskustannukset, sama pätee myös korjausrakentamiseen.
Kuntokartoitus auttaa huomioimaan vanhojen ratkaisujen vaikutuksia LVI-suunnitteluun
Ennen LVI-suunnittelun aloittamista, olisi tärkeää toteuttaa rakennukselle kuntokartoitus. Putkistot, ilmanvaihtokanavat, lämpöpatterit ja muut LVI-komponentit on syytä tarkistaa ja käydä huolellisesti läpi. Näin voidaan tunnistaa, mitkä osat voidaan mahdollisesti säilyttää ja mitkä vaativat korjausta tai uusimista. Olemassa olevien LVI-järjestelmien kunnon ymmärtäminen auttaa myös ennakoimaan projektin kokonaiskustannuksia.
LVI-järjestelmien kunnon kartoittamisen lisäksi on tärkeää selvittää, mitä mahdollisissa aiemmissa korjauksissa on tehty ja miten nykyiset LVI-järjestelmät on sovitettu rakenteisiin. Vanhoissa rakennuksissa voi olla useita eri korjauskerroksia ja laajennuksia, jotka ovat vaikuttaneet LVI-järjestelmiin eri tavoin. Näiden asioiden selvittäminen auttaa välttämään päällekkäisiä ratkaisuja ja välttämään niistä aiheutuvia ylimääräisiä kuluja sekä huomioimaan vanhojen ratkaisujen vaikutukset suunnittelussa.
Korjausrakentamisesta parempaa energiatehokkuutta
Korjausrakentamisen ja LVI-järjestelmien uusimisen avulla vanhasta rakennuksesta voidaan tehdä energiatehokkaampi ja siten madaltaa rakennuksen energiakustannuksia sekä parantaa asumismukavuutta. Nykyisin asunnon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä on esitettävä lain edellyttämä rakennuksen energiatodistus. Se kertoo rakennuksen energiatehokkuuden, eli sen miten paljon rakennus kuluttaa energiaa riippumatta sen käyttäjistä. Parantamalla rakennuksen energiatehokkuutta, voidaan vaikuttaa sen houkuttelevuuteen potentiaalisen ostajan tai vuokralaisen silmissä.
Asumismukavuuden, kustannustehokkuuden ja asunnon jälleenmyynti- sekä vuokrausarvon parantamisen lisäksi, korjausrakentamisessa on huolehdittava siitä, että suunnitelmat täyttävät nykylainsäädännön vaatimukset, rakennuksen käyttöiästä riippumatta. Esimerkiksi vanhat rakenteet voivat tuoda haasteita ilmanvaihdon järjestämiseen, mutta samalla toimiva ja energiatehokas ilmanvaihto ovat merkittävä osa korjausrakentamista ja rakennuksen energiatehokkuuden parantamista.
Energiatodistus ei ole pakollinen aivan kaikissa tilanteissa, mutta lähtökohtaisesti sitä edellytetään asumiseen tarkoitetuissa rakennuksissa. Poikkeuksen tähän tuovat esimerkiksi muuhun kuin majoituselinkeinon harjoittamiseen tarkoitetut loma-asunnot.
Tilojen käyttötarkoitus vaikuttaa LVI-suunnitteluun
Joskus korjausrakentamisen yhteydessä muutetaan myös tilojen käyttötarkoitusta. Esimerkiksi useita vanhoja koulurakennuksia, tehtaita ja muita toimitiloja on muunnettu asuintiloiksi. Nämä muutokset rakennuksen käyttötarkoituksessa vaikuttavat suoraan myös LVI-suunnitteluun.
Kun toimitiloja muutetaan asuinkäyttöön, vaaditaan lähes poikkeuksetta erilaiset ilmanvaihto-, lämmitys- ja viemäröintiratkaisut. Näiden suunnittelussa tulee huomioida tilojen uusi käyttö ja siihen liittyvät käyttökuormitukset, jotta järjestelmät toimivat tehokkaasti ja tiloissa on mukavaa asua.
Tilankäytön haasteet korjausrakentamisen LVI-suunnittelussa
Uudisrakentamisessa LVI-järjestelmille on helppoa suunnitella tarvittavat tilat, kun suunnittelu aloitetaan riittävän varhaisessa vaiheessa rakennusprojektia. LVI-suunnitelmaa vaaditaan viimeistään siinä vaiheessa, kun rakennuslupaa haetaan, oli kyse sitten uudis- tai korjausrakentamisesta. Vanhoissa rakennuksissa LVI-järjestelmien uusiminen voi kuitenkin olla tilankäytön näkökulmasta haasteellista. Nykyaikaisille kanavoinneille ja laitteille ei välttämättä ole riittävästi tilaa. Siksi on tärkeää suunnitella ratkaisut, jotka mahtuvat olemassa oleviin rakenteisiin tai löytää vaihtoehtoisia reittejä ilmanvaihtokanaville ja putkistoille niin, että mahdolliset esteettömyysvaatimukset tai esimerkiksi rakennuksen historiallinen arvo säilyvät.
Ammattitaitoinen suunnittelija tuo mielenrauhaa rakentamiseen
Rakentaminen on aina merkittävä urakka ja etenkin korjausrakentamisessa voi ilmetä useita rakentamiseen vaikuttavia yllätyksiä, joita on voinut olla hankalaa ennakoida. Ammattitaitoinen LVI-suunnittelija osaa reagoida näihin yllätyksiin ja tarjota parhaat ratkaisut myös muuttuvissa tilanteissa. Suunnittelun lisäksi myös osaava työnjohto on erittäin merkittävässä roolissa onnistuneessa projektin loppuunsaattamisessa.
On erittäin tärkeää, että vuoropuhelu asiakkaan ja rakennusprojektia toteuttavien osapuolten välillä on saumatonta. Tällöin asiakkaan on helppoa seurata projektin etenemistä ja pysyä kartalla myös sen kustannuksista sekä valmistumisaikataulusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Esimerkiksi Insinööritoimisto SapAir Oy tarjoaa asiakkailleen modernin ja pilvipohjaisen ohjelmiston, jonka avulla projektin dokumentaatiota voi seurata miltä tahansa verkkolaitteelta.
Tutustu lisää palveluihimme.