Nykyinen, rakentamista ohjaava, maankäyttö- ja rakennuslaki muuttuu vuoden 2025 alusta rakentamislaiksi. Se tuo mukanaan useita muutoksia, jotka vaikuttavat esimerkiksi siihen, milloin tulee hakea rakennuslupaa ja kuka voi toimia vastaavana työnjohtajana.
Milloin rakentamislaki tulee voimaan?
Uutta rakentamislakia sovelletaan vain 1.1.2025 alkaen vireille jätetyissä lupahakemuksissa ja niihin liittyvässä rakennustyön aikaisessa valvonnassa. Jos rakennusprojektille on haettu lupa ennen vuoden vaihetta, menetellään vielä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Tämän lain nimi muuttuu rakentamislain astuessa voimaan ja se on 1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölaki.
Ennen vuoden vaihetta on syytä olla kuitenkin tarkkana, sillä rakentamislakiin on tulossa vielä muutoksia. Esimerkiksi Turun kaupungin rakennusvalvonnan sivuilla olevat ohjeet päivitetään vasta, kun lain sisältö on kokonaan tiedossa. Ajantasaista tietoa Rakentamislaista löydät esimerkiksi Ympäristöministeriön verkkosivuilta.
Mitä saa rakentaa ilman rakennuslupaa vuonna 2025?
Omakotitalon ja vapaa-ajan asunnon rakennuttajalle olennaisin muutos rakennuslupavaatimuksiin on, etteivät alle 30 m2 piharakennukset, joita ei ole tarkoitettu asumiskäyttöön, vaadi enää rakennuslupaa, kun uusi laki on tullut voimaan. Siten myöskään ilmoitusmenettelyä tai naapurikuulemisia ei tarvita. Tontille määriteltyä rakennusoikeutta, minimietäisyyksiä ja paloturvallisuusmääräyksiä tulee kuitenkin noudattaa samoin kuin mahdollista asema- tai ranta-asemakaavaa, kunnan rakennusjärjestystä tai rakennustapaohjetta, ellei ole erikseen hakenut poikkeamislupaa.
Esimerkiksi pihasaunan saa rakentaa pian ilman rakennuslupaa. Mahdollinen tulisija ei vaikuta luvan tarpeellisuuteen. Myöskään vesijohto, viemäri tai esimerkiksi sähköistys eivät vaikuta siihen, onko rakentamislupa tarpeellinen. Pihasaunan kohdalla on kuitenkin huolehdittava riittävästä etäisyydestä rantaviivaan, vaikkei sen rakentaminen vaatisikaan lupia, eikä uusi laki tuo tähän muutoksia.Tarkemmat tiedot siitä, milloin rakennuslupa vaaditaan, löydät Rakentamislain pykälästä 42.
Miten rakentamislaki vaikuttaa työnjohtajan tai suunnittelijan kelpoisuuteen?
Uuden lain myötä rakennushankkeen ammattihenkilön, esim. KVV/IV-vastaavan työnjohtajan tulee hankkia tutkintonsa ja kokemuksensa perusteella pätevyystodistus, jonka perusteella kuntien rakennusvalvonnat tutkivat henkilön kelpoisuuden toimia erilaisissa hankkeissa suunnittelijoina, työnjohtajina tai molemmissa tehtävissä.
Ympäristöministeriö ei kuitenkaan ole vielä tämän artikkelin julkaisuhetkellä määrittänyt pätevyyksiä myöntävää toimijaa. Niin kauan, kun näin ei ole tehty, sovelletaan rakentamislain 195 §, kelpoisuuksien siirtymäsäännöstä. Se, miten rakennusvalvonta tulkitsee pykälää, voi vaihdella kuntakohtaisesti. Ainakin joidenkin tulkintojen mukaan kunnassa aiemmin vastaavaan tehtävään hyväksytty vastuuhenkilö hyväksytään, mikäli hänen tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat riittävät ja henkilö ei ole edeltäneiden kahden vuoden aikana osoittanut kyvyttömyytensä samankaltaiseen tehtävään. Lisäksi tämän henkilön on tullut toimia vastuuhenkilönä viimeisen viiden vuoden aikana.
Siirtymäsäännöksen puitteissa toteutettu hyväksyntä on voimassa viisi vuotta vuoden 2025 alusta, eli 31.12.2029 saakka. Tämän jälkeen henkilön on hakeuduttava pätevyysrekisteriin. Poikkeuksena ovat teknikkotasoiset rakennusmestarit, jotka eivät voi koulutuksensa puolesta hakea pätevyyttä poikkeuksellisen vaativaan työnjohtotehtävään. Heidän kohdallaan siirtymissäännös jää voimaan pysyvästi, jos kelpoisuus voidaan hyväksyä ajankäytön ja kahden edeltävän vuoden toiminnan osalta.
On tärkeää huomioida, että kaikki vastuuhenkilöiden hyväksynnät ovat kuntakohtaisia. Jos hyväksyntää hakee toisessa kunnassa, tulee pätevyys todistaa kunnan rakennusvalvonnan määrittelemällä tavalla.
Rakentamislaki muuttaa myös lupapäätöksen tiedoksiantoa ja muutoksenhakua
Uusi rakentamislaki muuttaa sekä lupapäätöksen tiedoksiantotapaa että muutoksenhakuaikaa. Julkipanon, eli viraston ilmoitustaululle kiinnitetyn kirjallisen ilmoituksen sijaan, julkisella kuulutuksella. Käytännössä se tarkoittaa kuulutuksen ja kuulutettavan lupapäätöksen julkaisemista viranomaisen internetsivuilla, jossa se on yleisesti saatavilla ja nähtävillä koko päätöksen muutoksenhakuajan.
Rakentamislaki yhtenäistää muutoksenhakuaikaa. Se on jatkossa kaikissa lupapäätöksissä 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Sen katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä lupapäätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen internetsivuilla. Muutos pidentää erityisesti viranhaltijapäätösten lainvoimaiseksi tuloa nykyisestä 14 päivästä 37 päivään.
Mitä muuta tulee huomioida?
Vaikka kaikkiin hankkeisiin ei enää rakentamislain myötä vaadita lupaa, on rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla pitää huolta siitä, että kaikki rakennettavat kohteet suunnitellaan ja rakennetaan rakentamislain, muiden rakentamisen määräysten, kaavan, kunnan rakennusjärjestyksen ja ohjeistuksen mukaisesti. Huomioitavia asioita on paljon, vaikka varsinaista lupamenettelyä ei tarvittaisi.
Rakentamislaki velvoittaa rakennusvalvontaviranomaiset tekemään sattumanvaraisia tarkastusmenettelyjä niihin kohteisiin, joihin rakennuslupa on myönnetty. Sattumanvaraiset tarkistukset suoritetaan lupapäätöksessä määriteltyjen katselmusten lisäksi.Kun luotat työnjohdolliset tehtävät ammattilaisen käsiin, voit välttyä ylimääräisiltä huolilta rakennusprojektissa. Ammattilainen tuntee myös alan vaihtuvat säännökset ja säännöt. Tutustu Insinööritoimisto SapAirin palveluihin.